Katson autiota hiekkarantaa

Taas saavun vanhaan rantakahvilaan
 Se ennen puoltayötä suljetaan
 Päivä oli ehkä liian lämmin
 Iltatuuli laulaa lempeämmin
 Sen kuiske vain on minun seuranain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Ajatukseni mun kauas kantaa
 Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Mulle kauneimmat se muistot antaa
 Kesäpäivän, jolloin sain mä olla onnekkain
 Miks saavuin tänne yksin istumaan
 Näin myöhään kun ei liiku muitakaan
 Tämä matkani on ensimmäinen,
 jolla olen aivan yksinäinen
 Nyt muisto vain on kaunis seuranain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Ajatukseni mun kauas kantaa
 Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Muistot mulle yhä lämmön antaa
 Ikään kuin sä vielä nytkin oisit rinnallain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Meri vaahtoaa kuin lasta kantaa
 Yhtä kevyesti kannoit silloin mua sä niin, suudeltiin
 Katson autiota hiekkarantaa
 Ajatukseni mun kauas kantaa
 Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain
 Katson autiota hiekkarantaa
 Ajatukseni mun kauas kantaa
 Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain