Pettävällä jäällä

Vanhan sillan luona taas
 poika rinnan tyttö lasta
 virran tahtoo ylittää
 Koskeen kuohuvaan
 he varoo katsomasta
 edelleen he käsissään
 pitää toisen kättä
 tahtoo empimättä
 heikkoutta toisen ymmärtää
 empimättä tahtoo virran ylittää
 Matkallaan, he suojan saa
 pienistä hetkistä toisiaan vasten
 korkeuteen, huokailee
 varjele tiet tämän maan orpo lasten
 kun ilta viilenee
 Luvanneet on rakastaa
 he täällä toinen toistaan
 vaikka polku pimeyteen
 joskus kuljettaa
 silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen
 Riittäisikö täällä
 pettävällä jäällä
 yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
 riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?
 Matkallaan, he suojan saa
 pienistä hetkistä toisiaan vasten
 korkeuteen, huokailee
 varjele tiet tämän maan orpo lasten
 Matkallaan, he suojan saa
 pienistä hetkistä toisiaan vasten
 korkeuteen, huokailee
 varjele tiet tämän maan orpo lasten
 kun ilta viilenee
 Riittäisikö täällä
 pettävällä jäällä
 yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
 riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?