Quetzalcoatl

Tyhjän taivaan alle
 Alkumeren autiolle rannalle
 Vain pöly liikkuu yllä raunioiden
 Vain pimeys enää hengittää
 Ympyrä on sulkeutunut
 Palaan takaisin alkuun
 Missä jumalat ovat syntyneet
 Missä alkumyrskyt ikuisesti raivoavat
 Savuava peili, sulkakäärme
 Puhalla tuulesi polttava raunioiden ylle
 Luunkerääjä, tuhonluoja
 Nosta minut tuhkasta, uudelleen rakenna
 Elementit kutsuu luokseen
 Tuli, vesi, ilma ja maa
 Luunsirpale kerrallaan
 Jäisellä tulellaan korventaa
 Maan mudasta, elämän muistosta
 Kivusta ja kaipuusta
 Vihasta tuulen kantamasta
 Hän muokkaa ihmisen kuvakseen