Albatrossi

Nään vanhan Tornatorin yhä vielä mielessäin
 kun sillä silloin matkaan lähdit lapsuusystäväin
 niin jäi koulu kesken sulla
 piti mun myös mukaan tulla
 mut vanhempien käskystä mä kotirantaan jäin
 sun lähtöäsi seurasin mä päässä laiturin
 me viisitoista vuotiaita oltiin kumpikin
 sinä pidit oman pääsi
 säädit itse elämääsi
 koit nuorena sen kaiken
 mistä turhaan uneksin
 Albatrossi joka lepäämättä liitää
 se sinun sielusi on juuri kukaties
 taivaan sinessä sä saat vapaana sä kiitää
 lapsuustoverini vanha merimies (merimies)
 lapsuustoverini vanha merimies
 Sä Tornatorin matkassa näit Rion kuumat yöt
 ja tutkin tarkkaan kauniit
 Honolulun kaislavyöt
 minä jatkoin lyseossa
 sitten kunnanvirastossa
 ei kutsumuksen mukaan
 satu jokaiselle työt
 ja töiden jälkeen yhä useammin iltaisin
 mä kapakassa istuin
 lasin pohjaan tuijotin
 miksen lähtenyt sun mukaan
 Mua ymmärrä ei kukaan
 mä elämältä olin odottanut muutakin
 Albatrossi joka lepäämättä liitää
 se sinun sielusi on juuri kukaties
 taivaan sinessä saat vapaana sä kiitää
 lapsuustoverini vanha merimies (merimies)
 lapsuustoverini vanha merimies
 Sain kuulla että Tornator jo romutettu on
 mä itse tunsin kokeneeni saman kohtalon
 eipä ollut virkaa enää
 tumma puna peitti nenää
 ja rannalla mä yksin istuin nousuun Auringon
 kun lähelleni näin mä naurulokin kaartavan
 niin tiesin että jotakin nyt vihdoin oivallan:
 Siinä sielu on sen miehen
 jonka työt jää puolitiehen
 ja joka kaiken rakentaa vain varaan unelman
 Mut albatrossi joka lepäämättä liitää
 se sinun sielusi on juuri kukaties
 kerrain lailla sen saan vapaana myös kiitää
 jos teen työni kuten vanha merimies (merimies)
 jos teen työni kuten vanha merimies